Vieraskasvien hävittäminen
Haitallisia vieraslajeja tulisi pyrkiä hävittämään, mutta mitä itse voin tehdä? Vieraslajien hävittäminen ja niiden leviämisen estäminen on maanomistajan vastuulla. Kasvien leviäminen ei kuitenkaan kunnioita kiinteistörajoja, joten torjunnassa tarvitaan yhteistyötä.
Jokainen voi omalla toiminnallaan edesauttaa vieraslajien torjuntatyötä ilmoittamalla vieraslajihavainnoistaan vieraslaji.fi -sivuston tietokantaan. Tieto kasvien esiintymispaikoista on oleellinen osa torjuntatyötä. Havainnot auttavat keräämään tietoa vieraslajien levinneisyydestä ja kohdistamaan torjuntakeinoja tehokkaasti.
Omalla maalla, pihalla tai puutarhassa kasvavien vieraslajiesiintymien torjuminen on jokaisen ekoteko, ja toimiin voi ryhtyä itsenäisesti. Torjunnassa on oltava suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen, jotta sitkeät esiintymät saadaan lopullisesti hävitettyä. Ennen sirppiin tarttumista on hyvä olla tiedossa muutama seikka, jotta torjuminen on tehokasta, turvallista ja toimivaa.
1. Tunnista laji
Vieraslajien torjumisessa ensimmäinen tehtävä on tunnistaa laji. Lajin tunnistaminen on tärkeä vaihe, sillä monilla haitallisilla vieraslajeilla on kotimaisia sukulaisia, ja erehtyminen on mahdollista. Esimerkiksi haitallinen jättiputki muistuttaa alkuperäisiä luonnossa kasvavia sukulaisiaan ukonputkea ja karhunputkea, jotka ovat kuitenkin huomattavasti haitallista lajitoveriaan pienempiä.
Kinkkinen tunnistettava kurtturuusu taas erottuu sallituista puutarhojen lajikkeista tai luonnonvaraisesta sukulaisestaan orjanruususta suorien piikkien, kurttuisten lehtien, kookkaiden kukkien ja nauriinmuotoisten kiulukoiden eli marjojen perusteella. Tunnistamisessa kannattaa käyttää apuna esimerkiksi vieraslajit.fi sivustoa tai kasvioppaita. Lajien tunnistuksen apuna voi käyttää myös matkapuhelimen mobiilisovelluksia, kuten iNaturalist-sovellusta.
2. Valitse torjuntakeino
Keinoja vieraslajien torjuntaan on monia, mutta tarkkana täytyy olla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei torjuntatyössä tule siirtäneeksi kasvia uudelle alueelle. Monet vieraslajeista ovat myös hanakoita muodostamaan siemenpankkeja maaperään, jolloin työtä tulee jatkaa sinnikkäästi useiden vuosien ajan. Tunnistetun lajin perusteella voidaan valita tehokkain tapa torjua kasvia.
Torjuntakeinoina yleisimpiä ovat kasvien niitto, kasvuston peitto esimerkiksi muovilla, maasta juurineen kaivaminen ja kukkavarsien kerääminen siementen kehittymisen ehkäisemiseksi. Viimeisenä keinona voi olla tarpeen turvautua kasvien myrkyttämiseen. Ns. kasvinsuojeluaineiden kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana ja niiden käyttöä tulee välttää erityisesti vesistöjen tai asutuksen lähellä. Ammattimaiseen käyttöön tai ammattikäyttöön hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden käyttöön edellytetään kasvinsuojelututkintoa.
3. Hävitä kasvijäte oikein
Erityisen tärkeää on hävittää vieraslajiperäinen kasvijäte oikein, jotta se ei pääse leviämään uusille alueille kasvijätteen mukana. Älä koskaan läjitä kasvin osia sisältävää jätettä maastoon. Lajista riippuen kasvi saattaa lähteä leviämään jo pienestä juurenpalasta. Myös siemenet pysyvät itämiskykyisinä useiden vuosien ajan.
Vieraslajijätettä ei tule hävittää muun puutarhajätteen joukossa, edes kompostoimalla. Kasvijäte tulee pakata aina tiiviisti jätesäkkeihin, mielellään kaksinkertaiseen säkkiin, ja toimittaa jäteasemalle. Pienen määrän vieraslajijätettä voi hävittää myös hyvin pakattuna muun kotitalouden sekajätteen mukana. Vieraslajijäte päätyy jätevoimalaan energiantuotantoon.
On tärkeää myös huomata, ettei vieraslajijätteessä saa olla mukana maa-aineksia, vaan ne on eroteltava kasveista ennen hävittämistä. Vieraslajeja sisältäville maa-aineskuormille ei pystytä tarjoamaan vastaanottoa jätekeskuksissa. Vieraslajien esiintymispaikoilta ei tulisi missään olosuhteissa siirtää maa-aineksia, sillä maahan on todennäköisesti kertynyt merkittävä määrä itämiskykyisiä kasvinsiemeniä ja kasvinosia. Maan mukana vieraslajit siirtyvät tehokkaasti uusille kasvupaikoille.
Loimaalla pienkuormat, eli henkilöautolla, henkilöautonperäkärryllä tai pakettiautolla toimitettavat kuormat vieraslajikasveja voi toimittaa Loimaan jäteasemalle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n mukaan vieraslajijätteestä peritään 0,5 € maksu säkkiä kohden tai 3 euroa alkavalta 2 kuutiolta. Isommat kuormat, eli kuorma-autolla tuotavat kuormat, otetaan vastaan vain Kiimassuon jätekeskuksessa Forssassa tai Hallavaaran jätekeskuksessa Säkylässä. Isojen kuormien hinta on painoperusteinen 85,56 €/t plus punnitusmaksu 20,24 e/kuorma.
Case jättiputki
Jättiputken torjunnassa on tärkeää muistaa suojautuminen!
Jättiputkien kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja voi iholle päästessään aiheuttaa vakavia, palovamman kaltaisia iho-oireita. Joillekin jo kasvuston lähellä oleilu voi aiheuttaa hengenahdistusta ja allergisia oireita. Pilvinen sää, suojavaatetus, hengitys- ja silmäsuojat ovat ehdottomia varusteita jättiputken hävittämisessä.
- aloita torjunta loppukeväällä, jolloin kasvit ovat vielä pieniä
- yksittäiset kasvit voi tuhota katkaisemalla juuren pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä tai kaivamalla juuren kokonaan ylös maasta
- hennot taimet voi poistaa käsin kitkemällä
- jättiputket lisääntyvät vain siemenestä: toistuva niittäminen tai kukintojen kerääminen estää kasvin lisääntymisen
- matalan tai niitetyn kasvuston peittäminen valoa läpäisemättömällä muovilla estää maassa olevien siementen itämisen. Jos alueella liikkuu muita ihmisiä, on hyvä tiedottaa torjuntatyöstä esimerkiksi kyltin avulla.
- torjunta-aineiden käytössä tulee olla varovainen, etenkin asutuksen ja vesistöjen lähellä
- kasvijätteen ja maa-ainesten hävityksessä tulee olla huolellinen: siemenet ja kukinnot tulee hävittää esimerkiksi polttokelpoisena sekajätteenä, sillä ne eivät tuhoudu kompostissa
torjunnan jälkeen kasvupaikkaa tulee seurata: usein torjunta on tarpeellista useammin kuin kerran, ja näennäisesti hävinneellä kasvupaikalla siemenet voivat itää vasta useamman vuoden kuluttua, minkä vuoksi kasvupaikkaa tulee seurata myös torjunnan päätyttyä.
Sisällön ovat tuottaneet ympäristötarkastaja Anna Lilja ja ympäristöharjoittelija Linda Kuonanoja. Vieraslajitiedon lähteenä toimii Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä vieraslajit.fi - sivusto, joka sisältää monipuolisesti tietoa vieraslajeista, niiden tunnistamisesta ja lajikohtaisesta torjunnasta. Sivustolla voit myös ilmoittaa havaintosi vieraslajien esiintymistä ja tarkastella havaintokarttaa.
1.6.2023